Uiguurin kieli
Kaksikielinen kyltti internetkahvilassa Kiinassa. Uiguurin kieli (uiguuriksi ئۇيغۇرچە, уйғурчә, uiğurčä tai ئۇيغۇر تىلى, уйғур тили, uiğur tili ) on uiguurien puhuma turkkilainen kieli. Sillä on virallisen kielen asema Sinkiangin uiguurien autonomisella alueella Kiinassa.
Kielen katsotaan olevan elinvoimainen ja sen lähin sukulaiskieli on uzbekki.
Uiguuria puhutaan Sinkiangin lisäksi sen lähialueilla Kazakstanissa, Uzbekistanissa, Kirgisiassa ja Turkmenistanissa. Pieniä uiguurinkielisiä ryhmiä on myös Saudi-Arabiassa, Turkissa ja Afganistanissa. Kiinassa uiguureja oli vuoden 1990 väestönlaskennan mukaan 7,2 miljoonaa henkeä. Neuvostoliitossa uiguureja laskettiin vuonna 1989 olevan 262 600 henkeä, joista 227 400 piti uiguuria äidinkielenään. Neuvostoliiton uiguureista 185 300 asui Kazakstanissa, 36 800 Kirgisiassa ja 35 700 Uzbekistanissa.
Kielen katsotaan olevan elinvoimainen ja sen lähin sukulaiskieli on uzbekki.
Uiguuria puhutaan Sinkiangin lisäksi sen lähialueilla Kazakstanissa, Uzbekistanissa, Kirgisiassa ja Turkmenistanissa. Pieniä uiguurinkielisiä ryhmiä on myös Saudi-Arabiassa, Turkissa ja Afganistanissa. Kiinassa uiguureja oli vuoden 1990 väestönlaskennan mukaan 7,2 miljoonaa henkeä. Neuvostoliitossa uiguureja laskettiin vuonna 1989 olevan 262 600 henkeä, joista 227 400 piti uiguuria äidinkielenään. Neuvostoliiton uiguureista 185 300 asui Kazakstanissa, 36 800 Kirgisiassa ja 35 700 Uzbekistanissa.
Maa (alue)
-
Kiina
Kiina on hallitusmuodoltaan kansantasavalta, jota hallitsee Kiinan kommunistinen puolue (KKP). Talousjärjestelmältään se ei enää kuitenkaan ole kommunistinen, vaan ”sosialistinen markkinatalous”, joka on eräänlainen yhdistelmä suunnitelmataloutta ja markkinataloutta. Ihmisoikeudet ovat Kiinassa yhä heikkoja. Lehdistön suoja on olematon, aktivisteja ja juristeja katoilee ja ainakin satojatuhansia uiguureja on viety uudelleenkoulutusleireille, joilla uiguureja uudelleenkoulutetaan seuraamaan puolueen oppeja.