Valuutta - Euro

Valuutta  >  Euro

Euro

Euro (symboli €, lyhenne e, kansainvälinen valuuttatunnus EUR ) on Euroopan unionin yhteinen valuutta, joka otettiin käyttöön tilivaluuttana 1. tammikuuta 1999 ja käteisvaluuttana kahdessatoista EU-maassa 1. tammikuuta 2002. Tällä hetkellä viralliseen euroalueeseen kuuluu 19 EU-valtiota, neljä EU:n ulkopuolista Euroopan kääpiövaltiota sekä eräät Ranskan merentakaiset alueet. Se on nykyisin toinen maailman merkittävimmistä kansainvälisistä valuutoista Yhdysvaltain dollarin ohella. Euron sadasosa on nimeltään sentti (lyhenne snt tai c ).

Euro on monien muiden valuuttojen, esimerkiksi Yhdysvaltain dollarin, tavoin fiat-valuutta, jonka arvo perustuu säännöksiin tai lakeihin eikä johonkin konkreettiseen asiaan.

Suomen kielessä sana euro on yleisnimi. Sen vuoksi euro kirjoitetaan pienellä alkukirjaimella muualla paitsi virkkeen alussa. Kuten mikä tahansa suomen kielen substantiivi se taipuu sijoissa: yksi euro, kaksi euroa, kahden euron. Vaikka euroseteleihin ja kahden euron kolikkoon rahayksikön nimi on kirjoitettu vain perusmuodossa, suomen kielessä on käytettävä asianmukaista taivutusmuotoa. Muissa kielissä on erilaisia suosituksia, mutta usein rahayksikön nimeen lisätään tarvittaessa monikon tunnus tai kielen vaatimat sijamuodot.

Hintamerkinnöissä voidaan käyttää euron symbolia €. Se kirjoitetaan suomen kielessä lyhenteen tavoin aina rahamäärän perään ja erotetaan siitä sanavälillä, joka tietokoneella kirjoitetaan mieluiten sitovana välilyöntinä: "10 €". Symboli vastaa sellaisenaan nominatiivia (1 € ’yksi euro’) ja partitiivia (2 € ’kaksi euroa’). Jos rahayksikköä pitää taivuttaa muissa sijoissa, taivutuspääte liitetään symboliin kaksoispisteellä: "Sain tingittyä hinnan 10 €:oon." Usein yksinkertaisinta ja luontevinta on kuitenkin välttää symbolia ja kirjoittaa rahayksikön nimi sellaisenaan: "Sain tingittyä hinnan 10 euroon." Sitä vastoin englannin kielessä euron merkki kirjoitetaan rahamäärän eteen ilman sanaväliä, esimerkiksi €10.00.

Euron symboli on mukana Unicode-merkistössä (U+20AC EURO SIGN) ja myös suppeammassa Latin 9 ‑merkistössä, joka on Latin 1:n euroaikaan päivitetty versio. Nykyään euron merkin käyttö tietotekniikassa ei ole vaikeaa.

Suuraakkosin kirjoitettava kolmikirjaiminen valuuttatunnus EUR on kehitetty käytettäväksi kansainvälisessä rahaliikenteessä ja muissa vastaavissa tilanteissa, joissa valuutat on kyettävä yksiselitteisesti erottamaan toisistaan. Valuuttatunnuksen ja symbolin lisäksi eurolle ei ole virallista kansainvälistä lyhennettä, mutta numeroita ja merkkejä koskevan kansallisen standardin SFS 4175 mukaan Suomessa voidaan käyttää myös lyhennettä e. Tosin euro on niin lyhyt sana, että sitä ei yleiskielisessä tekstissä ole syytä lyhentää. Euron lyhenteeseen tai tunnukseen ei kuulu lyhennepistettä, kuten ei muihinkaan rahayksiköiden lyhenteisiin tai tunnuksiin.

Euron sadasosaa tarkoittavalle sentille ei EU:n tasolla ole määritelty mitään virallista lyhennettä tai symbolia. Suomen kielessä sentin lyhenteeksi kelpuutettiin ensin vain snt, mutta myöhemmin sen rinnalle hyväksyttiin myös muun muassa ruotsin kielessä käytettävä lyhenne c. Jälkimmäistä on kuitenkin arvosteltu siksi, että se voi sekaantua euron symboliin: useimmissa fonteissa € näyttää lähinnä C-kirjaimelta, jonka poikki on vedetty kaksi hentoa vaakaviivaa, ja erityisesti heikkonäköisten ihmisten voi olla vaikea erottaa, mistä merkistä kulloinkin on kyse. Esimerkiksi Espanjassa on käytetty myös monikkomuotoon céntimos perustuvia lyhenteitä cts ja ctms. Yleensä senttiä ei lyhennetä, vaan senttihinnat merkitään euron sadasosina: 0,75 €. Senttien erottamiseen käytetään suomen kielessä pilkkua, kuten muissakin desimaaliluvuissa.

Kun rahasummaan kirjoitetaan näkyviin myös sentit, summaa ei ole suotavaa kirjoittaa vain yhdellä desimaalilla (kymmenien senttien tarkkuudella) silloinkaan, kun toinen desimaali olisi nolla. Sentit on siis paras kirjoittaa kahdella desimaalilla (yksittäisten senttien tarkkuudella), esimerkiksi 12,30 € eikä 12,3 €, tai 8,00 € eikä 8,0 €. Tämä oli jo markka-aikana vakiintunut tapa merkitä rahasummia. Sen sijaan suurempia lukuarvoja käytettäessä desimaalien määrän voi valita halutun esitystarkkuuden mukaan (esim. 25,7 milj. euroa).

Eurosta on käytössä käteisrahana seteleitä ja kolikoita. Setelit ovat nimellisarvoiltaan yhtäläiset ja samannäköiset koko euroalueella, mutta kolikoissa vain klaava- eli arvopuoli on yhteinen ja kruunapuolen kuviointi vaihtelee.

Käyttösetelien ja -kolikkojen sarjassa toistuvat säännöllisesti arvojen 1, 2 ja 5 kerrannaiset: rahojen nimellisarvot ovat 0,01 €, 0,02 €, 0,05 €, 0,10 €, 0,20 €, 0,50 €, 1 €, 2 €, 5 €, 10 €, 20 €, 50 €, 100 €, 200 € ja 500 €.

Maa (alue)

Mayotte

Mayotte eli Mahoré on Ranskan merentakainen departementti ja aluehallinto, joka sijaitsee Mosambikin kanaalin pohjoispäässä Intian valtameressä, Madagaskarin pohjoisosan ja Mosambikin pohjoisosan välissä, lähellä Komoreja. Mayotte olikin osa Ranskan hallitsemia Komoreja, kunnes muut Komorit itsenäistyivät vuonna 1975 Mayotten saaren jäädessä osaksi Ranskaa. Sen pääkaupunki on Mamoudzou. Mayottella oli vuonna 2009 arviolta 223 765 asukasta. Saarilla asuu alkuperältään arabialaista, afrikkalaista ja madagaskarilaista väestöä. Mausteet, kaakao ja kookospähkinät kuuluvat Mayotten tärkeimpiin maataloustuotteisiin. Mayottella on oma Internet-maatunnus, .yt.

Mayotte on osa Komorien saariryhmää, johon kuuluvat sen lisäksi Komorien liittoon kuuluvat Grande Comore, Mohéli ja Anjouan. Mayotten pääkaupunki Mamoudzou sijaitsee Mayotten pääsaaren eli Grande Terren itärannikolla. Pienempi Pamandzin saari eli Petite Terre sijaitsee noin 2,4 kilometriä Mayotten saaresta itään. Mayotten kokonaispinta-ala on 374,2 neliökilometriä. Pääsaari Mahoré on maantieteellisesti Komorien vanhimpia. Se on 39 kilometriä pitkä ja 22 kilometriä leveä. Sen korkeimmat kohdat ovat 500–600 metriä merenpinnan yläpuolella, josta korkein 660 metriä. Vulkaanisen kiven ansiosta maaperä on paikoitellen suhteellisen rikasta. Saarta kiertävä koralliriutta tarjoaa kasvupaikan kaloille ja suojaa laivoille. Mayotten ilmasto on trooppinen. Kuuma ja kostea sadekausi kestää marraskuusta toukokuuhun. Sitä seuraavalla kuivalla kaudella on viileämpää.

Réunion

Réunion on Ranskan merentakainen departementti ja merentakainen hallintoalue Intian valtamerellä, Madagaskarin itäpuolella. Osana Ranskaa se on myös osa Euroopan unionia ja euroaluetta. Vuoden 2009 arvion mukaan saarella oli noin 827 000 asukasta.

Yleinen elintaso on suhteellisen korkea, mutta alue saa paljon taloudellista tukea muualta Ranskasta. Kuitenkin esimerkiksi työttömiä on 30 prosenttia työkelvollisista. Työttömyys on kuitenkin laskenut vuoden 1998 huipusta, jolloin työttömiä oli 38 prosenttia. Réunionin kulutustavaroista noin 60 prosenttia tulee Ranskan mannermaalta ja vastaavasti vientituotteista 70 prosenttia menee mantereelle. Suurin vientituote on sokeri, muiden maataloustuotteiden ja merestä saatavien tuotteiden vienti muodostaa pienen vähemmistön viennistä. Turismi on tärkeä tulonlähde alueelle. Vuonna 2005 saarella kävi noin 410 000 turistia, mutta chikungunyaepidemian takia määrä putosi 278 000:een. Turismi on sittemmin elpynyt. Vuonna 2009 Réunionin bruttokansantuote oli 14 416 miljoonaa euroa, joka tekee henkilöä kohden 17 520 euroa. Määrä oli laskenut verrattuna vuoteen 2008.

Ranskan eteläiset ja antarktiset alueet

Ranskan eteläiset ja antarktiset alueet on Ranskan meren­takainen alue, johon kuuluu joukko saaria eteläisellä Intian valta­merellä sekä Adélienmaa Etelämantereella. Niitä hallitaan Saint-Denis’stä, Ranskan merentakaisesta departementin Réunionin pääkaupungista. Eteläisten ja antarktisen alueiden pinta-ala on 439 781 neliökilometriä. Alueella on vuoden ympäri noin 150 tutkijaa, kesäisin noin 300.


Ahvenanmaan maakunta

Ahvenanmaa on saariryhmä sekä Suomen historiallinen ja nykyinen maakunta, sekä ainoa jolla on itsehallinto. Ahvenanmaan ainoa virallinen kieli on ruotsi: 88 prosentilla väestöstä on äidinkielenään ruotsi, noin 5 prosenttia on suomenkielisiä ja muunkielisiä asukkaita on yhteensä noin seitsemän prosenttia. Maakunnan väkiluku oli henkeä, ja sen ainoa kaupunki on hallintokeskus Maarianhamina. Ahvenanmaa on sekä maapinta-alaltaan että asukasluvultaan Suomen pienin maakunta.

Ahvenanmaan tuhansista saarista 60 on asuttuja. Jääkausi on hionut saarten punaisen graniitin monin paikoin silokallioiksi. Kasvillisuus on rehevää ja runsaslajista. Sekä kasvillisuus että eläimistö poikkeavat Manner-Suomen lajistosta, ja maakunnalla on omia rauhoitusmääräyksiään.

Alankomaat

Alankomaat eli Hollanti on valtio läntisessä Euroopassa. Yhdessä Curaçaon, Sint Maartenin ja Aruban kanssa se muodostaa Alankomaiden kuningaskunnan. Maa on myös yksi Euroopan unionin perustajavaltioista.

Alankomaat rajoittuu idässä Saksaan, etelässä Belgiaan ja pohjoisessa sekä lännessä Pohjanmereen. Lisäksi Alankomailla on maarajaa myös Ranskan kanssa Karibianmerellä sijaitsevan Saint-Martinin saaren kautta. Pinta-ala on ja väkiluku oli marraskuun 2009 alussa. Alankomaiden pääkaupunki on Amsterdam, mutta hallitus sijaitsee Haagissa, joka on maan kolmanneksi suurin kaupunki. Maan toiseksi suurimmassa kaupungissa, Rotterdamissa, on Euroopan suurin satama. Maan neljänneksi suurin kaupunki on Utrecht. Maan tiheimmin asuttua aluetta (Amsterdamin, Rotterdamin, Haagin ja Utrechtin kaupungit sekä niiden ympäristö) kutsutaan Randstadiksi.

Andorra

Andorran ruhtinaskunta eli Andorra on kääpiö- ja sisämaavaltio Espanjan ja Ranskan välissä Pyreneiden vuoristossa. Andorran pinta-ala on 468 neliökilometriä, mikä tekee siitä Euroopan kuudenneksi pienimmän valtion. Asukkaita on hieman yli 80 000, ja pääkaupunki on Andorra la Vella. Nykyinen Andorra on muodostunut 1200-luvun lopulla, ja sitä hallitsevat muodollisesti ruhtinaskumppanit ja käytännössä maan parlamentti. Maan virallinen kieli on katalaani, mutta myös espanjaa ja ranskaa puhutaan yleisesti. Andorra on ollut Yhdistyneiden kansakuntien jäsen vuodesta 1993. Maa ei kuulu Euroopan unioniin, mutta se on mukana yhteisvaluutta eurossa. Matkailu tuottaa suurimman osan Andorran bruttokansantuotteesta. Urheilussa se on pärjännyt parhaiten alppihiihdossa.


Belgia

Belgian kuningaskunta eli Belgia on länsieurooppalainen liittovaltio. Sen naapurimaat ovat Ranska, Saksa, Alankomaat ja Luxemburg. Belgian pääkaupunki on Bryssel, jossa sijaitsee myös huomattava osa Euroopan unionin keskushallinnosta. Belgian pinta-ala on noin 30 500 neliökilometriä ja asukasluku on 10,4 miljoonaa. Asukkaista suurin osa on katolilaisia. Belgia on jakautunut kahteen merkittävään kieliyhteisöön, pohjoiseen hollanninkieliseen Flanderiin ja eteläiseen ranskankieliseen Valloniaan. Maan kolmas virallinen kieli on saksa.

Belgian keskeinen sijainti Euroopassa nyky-Ranskan ja Saksan välissä on tehnyt sen alttiiksi suurvaltojen valtapyrkimyksille antiikin Rooman ajoista asti. Nykyisen Belgian aluetta ovat hallinneet niin Kaarle Suuri kuin Habsburgitkin. Belgia itsenäistyi 1800-luvulla ja sillä oli siirtomaita Afrikassa. Maailmansodissa se oli jälleen suurvaltojen välisten kiistojen näyttämönä, ja sotien jälkeen se oli perustamassa Natoa ja Euroopan unionia.

Espanja

Espanjan kuningaskunta eli Espanja on Lounais-Euroopassa sijaitseva valtio. Se jakaa Iberian niemimaan Portugalin ja Isolle-Britannialle kuuluvan Gibraltarin kanssa. Koillisessa rajan takana ovat Ranska ja pieni Andorran ruhtinaskunta, ja etelässä on maarajaa Marokon kanssa (ks. Ceuta ja Melilla). Maahan kuuluvat Baleaarit Välimerellä, Kanariansaaret Atlantilla, Ceutan ja Melillan kaupungit Pohjois-Afrikassa sekä muutama asumaton saari Marokon rannikolla. Espanjan pääkaupunki on Madrid. Muita suuria kaupunkeja ovat muun muassa Barcelona, Valencia, Sevilla, Málaga, Bilbao ja Zaragoza.

Muinaiset roomalaiset valtasivat Espanjan Karthagolta toisessa puunilaissodassa, ja roomalaisten käyttämä latina on espanjan kielen pohjana. Islaminuskoiset maurit hallitsivat Espanjaa 300 vuoden ajan vuosina 700–1000. 1400-luvulla maata hallinneet pienet katoliset kuningaskunnat yhdistyivät vaiheittain vuoteen 1512 mennessä. Yhdistyneestä Espanjasta tuli mahtava siirtomaavalta. 1700-luvulla se menetti hallitsemansa ulkomaat Espanjassa ja 1800-luvulla siirtomaansa. Vuonna 1936 alkanutta sisällissotaa seurasi Francon sotilasdiktatuuri vuoteen 1975 asti.

Irlanti

tarkempi kartta) ]]

Irlanti on Euroopan kolmanneksi suurin saari. Se sijaitsee Atlantin valtameressä.

Italia

Italian tasavalta eli Italia (ital. Italia) on tasavalta Etelä-Euroopassa Välimereen työntyvällä Apenniinien niemimaalla ja lähisaarilla. Italian pinta-ala on noin 300 000 neliökilometriä ja väkiluku noin 60,5 miljoonaa. Italian naapurimaita ovat Ranska, Sveitsi, Itävalta ja Slovenia. Kääpiövaltiot San Marino ja Vatikaani ovat Italian alueen ympäröimiä, kun taas Italiaan kuuluva eksklaavi, Campione d’Italia, on Sveitsin alueen ympäröimä. Saapasta muistuttavan ulkomuotonsa vuoksi Italiaa kutsutaan ”saapasmaaksi”.

Italian pääkaupunki on Rooma. Muita historiallisesti tai nykyisin merkittäviä kaupunkeja ovat muun muassa Napoli, Milano, Firenze, Torino ja Venetsia. Useimmat italialaiset puhuvat äidinkielenään italiaa, ja maassa puhutaan myös monia muita kieliä. Italian suurin uskontokunta on katoliset.

Itävalta

Itävalta, virallisesti Itävallan tasavalta , on sisämaavaltio Keski-Euroopassa. Se koostuu yhdeksästä osavaltiosta. Itävallan naapurimaat ovat Liechtenstein ja Sveitsi lännessä, Italia ja Slovenia etelässä, Unkari ja Slovakia idässä ja Saksa ja Tšekki pohjoisessa.

Itävallan maiseman tunnusomaisia piirteitä ovat Alpit ja Tonava.

Kreikka

Kreikka, virallisesti Kreikan tasavalta tai Helleenien tasavalta , on valtio Etelä-Euroopassa, Balkanin niemimaan Välimeren ympäröimässä eteläkärjessä. Maa käsittää Manner-Kreikan lisäksi myös laajan saariston. Kreikan väkiluku on noin 10,8 miljoonaa ja pinta-ala 131 957 neliökilometriä. Sen pääkaupunki ja suurin kaupunki on Ateena.

Kreikan sijainti on strateginen Euroopan, Aasian ja Afrikan risteämäkohdassa. Maan naapurimaat ovat Albania, Pohjois-Makedonia, Bulgaria ja Turkki. Kreikka jaetaan perinteisesti yhdeksään maantieteelliseen alueeseen, jotka ovat Manner-Kreikan Keski-Kreikka, Peloponnesos, Thessalia, Epeiros, Makedonia ja Traakia sekä saariston Egeanmeren saaret, Jooniansaaret ja Kreeta. Kreikka on vuoristoinen ja maanjäristysherkkä. Saaristoon kuuluu laskutavasta riippuen 2 000–6 000 saarta. Maan rannikko on Euroopan pisin.

Kyproksen tasavalta

Kyproksen tasavalta eli Kypros on valtio Kyproksen saarella itäisellä Välimerellä. Se on de jure ainoa kansainvälisesti tunnustettu valtio saarella, mutta hallitsee saaresta de facto noin kahta kolmasosaa. Muu osa saaresta on Turkin miehittämänä ja Pohjois-Kyproksen turkkilaisen tasavallan hallussa.

Kyproksen tasavallan virallinen, koko saaren käsittävä pinta-ala on ja väkiluku arviolta noin (2017). Kyproksen tasavallan hallussa olevan saaren eteläosan pinta-ala on ja väkiluku (2011). Kyproksen tasavallan pääkaupunki on Nikosia ja suurin kokonaan tasavallan alueella oleva kaupunki Limassol.

Latvia

Latvian tasavalta eli Latvia on yksi Baltian maista. Se rajautuu pohjoisessa Viroon, idässä Venäjään sekä Valko-Venäjään ja etelässä Liettuaan. Maan pääkaupunki Riika on Baltian maiden suurin kaupunki. Latvia on yksi niistä kymmenestä valtiosta, jotka liittyivät Euroopan unioniin 1. toukokuuta 2004.

Latvia on alavaa, kalkkipitoista moreenimaata. Sen pinta-alasta neljännes on metsää, ja kalkkipitoinen maaperä suosii näyttäviä kasveja kuten kämmeköitä. Nykyisen Latvian muodostavat Liivinmaa ja Kuurinmaa ovat olleet vuosisatojen varrella kalparitarien, Puolan, Ruotsin, Saksan, Venäjän ja Neuvostoliiton vallan alla. Ensimmäinen itsenäisyyskausi oli 1918–1940 ja toinen alkoi 1991. Neuvostokauden jälkeen talouden toipuminen alkoi vauhdikkaasti 2000-luvulla, mutta 2008 alkanut kansainvälinen lama koetteli maata pahasti.

Liettua

Liettuan sosialistinen neuvostotasavalta (,, LSSR) oli lyhyen aikaa toiminut neuvostotasavalta. Sen perusti 16. joulukuuta 1918 Vincas Mickevičius-Kapsukasin johtama vallankumoushallitus. Liettuan neuvostotasavalta lakkasi 27. helmikuuta 1919 olemasta sen yhdistyttyä Valko-Venäjän sosialistisen neuvostotasavallan kanssa Liettualais-valkovenäläiseksi sosialistiseksi neuvostotasavallaksi. Vaikka Liettuan neuvostotasavallan johto esitti valtion olleen liettualaisten työläisten perustama, oli se pääosin Neuvosto-Venäjän nukkevaltio ja syy Liettuan–Neuvosto-Venäjän sodalle. Liettualaiset eivät yleisesti kannattaneet neuvostomielisyyttä ja ajoivat omaa kansallista Liettuan tasavaltaa, jonka itsenäisyyden Liettuan neuvosto julisti 16. helmikuuta 1918.

Saksan keisarikunta hävisi ensimmäisen maailmansodan ja allekirjoitti Compiègnen aselevon 11. marraskuuta 1918. Saksan armeija alkoi vetäytyä entisen Ober Ostin alueilta. Kaksi päivää myöhemmin Neuvosto-Venäjän johto luopui Brest-Litovskin rauhasta, jossa oli vahvistettu Liettuan itsenäisyys. Neuvosto-Venäjä aloitti offensiivin länteen Viroa, Latviaa, Liettuaa, Puolaa ja Ukrainaa vastaan tarkoituksena aloittaa maailmanvallankumous ja korvata itsenäiset kansalliset liikkeet neuvostotasavalloilla. Puna-armeija seurasi Saksan armeijan vetäytyviä sotilaita ja saapui Liettuaan joulukuun lopulla 1918.

Luxemburg

Luxemburg eli Luxemburgin suurherttuakunta on noin puolen miljoonan asukkaan perustuslaillinen suurherttuakunta ja sisämaavaltio Länsi-Euroopassa. Sen naapurimaat ovat Ranska, Belgia ja Saksa.

Luxemburg on Euroopan unionin pienimpiä jäsenvaltioita. Sen pinta-alasta (2 586 km²) noin kaksi kolmannesta on alavaa maatalousseutua, mutta pohjoisin kolmannes on vuoristoista Ardennien aluetta. Vuosisatojen varrella maa on ollut välillä itsenäinen herttuakunta, mutta usein osa naapurimaitaan Ranskaa, Saksaa ja Alankomaita. Luxemburg on toiminut aktiivisesti Euroopan unionissa alusta alkaen, ja monien kansainvälisten elimien päämajat ovat Luxemburgissa. Maan vauraus syntyi aikoinaan terästeollisuudesta, mutta viime vuosikymmeninä pankkitoiminta on noussut tärkeämmäksi.

Malta

Maltan tasavalta eli Malta on tasavaltainen saarivaltio Välimerellä, noin 93 kilometriä Sisiliasta etelään. Valtio koostuu useasta saaresta, joista kolme on asuttuja: pääsaari Malta, Gozo ja Comino. Pääkaupunki Valletta sijaitsee pääsaarella. Maltaa lähinnä oleva valtio on Italia.

Maltalla asuu noin 412 000 asukasta (2012). Sen pinta-ala on kuitenkin vain 316 neliökilometriä, joten asutustiheys on suuri, noin 1282,2/km². Viralliset kielet ovat malta ja englanti. Myös italiaa ymmärretään yleisesti, koska Italian televisio näkyy saarelle hyvin.

Monaco

Monacon ruhtinaskunta eli Monaco (ranskaksi Principauté de Monaco, monegassiksi Principatu de Múnegu) on valtio Euroopassa. Se on pinta-alaltaan maailman toiseksi pienin itsenäinen valtio heti Vatikaanin jälkeen. Valtion pinta-ala on 1,95 neliökilometriä, ja asukkaita on noin 30 500. Ainoa rajanaapuri Ranska ympäröi maata pohjoisen, lännen ja osittain etelän puolelta. Kaakkois- ja itäpuolella Monaco rajautuu Välimereen.

Monacon nimi tulee kreikkalaisesta 500-luvulla eaa. perustetusta Monoikoksen siirtokunnasta.

Montenegro

Montenegro (montenegroksi Crna Gora, ”musta vuori”) on valtio Balkanilla, Etelä-Euroopassa. Sen naapureita ovat Albania, Bosnia ja Hertsegovina, Kroatia, Kosovo ja Serbia. Maa rajoittuu osittain Adrianmereen. Maa julistautui itsenäiseksi 3. kesäkuuta 2006. Montenegro oli itsenäinen ruhtinas- ja kuningaskunta vuodesta 1878 aina ensimmäisen maailmansodan loppuun.

Montenegron tärkeimmät kaupungit ovat pääkaupunki Podgorica (139 100 asukasta), Nikšić (57 600), Pljevlja (18 800) ja Bijelo Polje (17 100). Aikaisempi kuninkaallinen pääkaupunki oli Cetinje. Kotorin keskiaikainen vanhakaupunki kuuluu Unescon maailmanperintöluetteloon.

Portugali

Portugalin tasavalta eli Portugali on valtio Pyreneiden niemimaalla, Euroopan lounaisosassa. Se on manner-Euroopan läntisin maa. Portugali rajoittuu idässä ja pohjoisessa Espanjaan, lännessä ja etelässä Atlantin valtamereen. Manner-Portugalin lisäksi maalla on Atlantilla kaksi saaristoa, Azorit ja Madeira. Lisäksi Selvagenssaaret ovat hallinnollisesti osa Madeiraa.

Portugalissa on 3 100 vuoden aikana vaikuttanut useita eri sivilisaatioita. Portugalin kulttuuriin, historiaan, kieleen ja väestöjakaumaan ovat jättäneet jälkensä muun muassa iberit, tartessolaiset, keltit, foinikialaiset, karthagolaiset, kreikkalaiset, roomalaiset, germaanit, egyptiläiset, seemiläiset kansat ja maurit. Nimi ”Portugali” juontaa juurensa roomalaisten alueesta käyttämään nimeen Portus Cale. Se saattaa olla sekoitus latinan ja kreikan kieliä ja tarkoittaa ”kaunista satamaa”. 1400–1500-luvuilla Portugali oli tärkeä taloudellinen, poliittinen ja kulttuurinen keskus ja sen imperiumi ulottui Brasiliasta Malakan niemimaalle.

Ranska

Ranskan tasavalta eli Ranska on valtio Länsi-Euroopassa. Ranskan pinta-ala on, ja sen väkiluku on noin , kun lukuun otetaan mukaan myös merentakaiset alueet. Ranskan eurooppalainen ydinalue, jota kutsutaan termillä France métropolitaine, sijaitsee lauhkealla ilmastovyöhykkeellä lukuun ottamatta aivan eteläisintä seutua, jossa vallitsee välimerenilmasto. Euroopan Ranskan pinta-ala on, joten se on maanosansa kolmanneksi laajin valtio Venäjän ja Ukrainan jälkeen.

Nykyisen Ranskan valtion katsotaan syntyneen vuonna 843, kun Kaarle Suuren pojanpojat jakoivat Frankkien valtakunnan keskenään Verdunin sopimuksella. Näin syntyi kolme valtakuntaa, joista läntisin, Länsi-Frankia, kattoi suurin piirtein nykyisen Manner-Ranskan alueen. Länsi-Frankiassa valtaan nousi vuonna 987 Hugo Capet. Hänen jälkeläisiään ovat kaikki Ranskan kuninkaat eli kapetingit, myös suvun sivuhaaroihin kuuluneet Valois’t ja Bourbonit.

Saksa

Saksan liittotasavalta eli Saksa on 82,8 miljoonalla asukkaallaan Keski-Euroopan runsasväkisin valtio ja yksi maailman johtavista teollisuusmaista. Saksan valtiomuoto on liittotasavalta ja se koostuu kuudestatoista osavaltiosta (Bundesland). Maan pääkaupunki ja hallinnolliselta alueeltaan runsasväkisin kaupunki on yli 3,5 miljoonan asukkaan Berliini.

Saksalla on yhdeksän naapurimaata: Tanska, Alankomaat, Belgia, Luxemburg, Ranska, Sveitsi, Itävalta, Tšekki ja Puola. Saksa on yksi Euroopan unionin perustajavaltioista ja sijaitsee sen maantieteellisessä keskustassa. Sekä Saksan väestö että kansantalous ovat jäsenmaista suurimmat. Sen ostovoimakorjattu bruttokansantuote vuonna 2018 on Kansainvälisen valuuttarahaston arvion mukaan noin 4,38 biljoonaa Yhdysvaltain dollaria.

San Marino

San Marinon tasavalta eli San Marino on Italian ympäröimä kääpiövaltio Apenniinien niemimaalla Etelä-Euroopassa. San Marino on 61 neliökilometrin pinta-alallaan Euroopan kolmanneksi pienin valtio. Sen asukasluku on noin 33 300.

San Marinon historia ulottuu Pyhään Marinukseen, joka perimätiedon mukaan oli perustamassa valtiota vuonna 301. San Marino oli pitkään melko eristäytynyt kaupunkivaltio, mutta 1900-luvulla se on liittynyt Euroopan neuvostoon ja Yhdistyneisiin kansakuntiin. Maan talous perustuu palvelualaan ja teollisuustuotantoon. San Marino on tasavalta, jonka valtionpäämiehenä on poikkeuksellisesti kaksi kapteenivaltionhoitajaa, joiden toimikausi on vain puoli vuotta.

Slovakia

Slovakia eli Slovakian tasavalta on vuoristoinen sisämaavaltio Keski-Euroopassa. Sen naapurivaltioita ovat Tšekki, Puola, Ukraina, Unkari ja Itävalta. Slovakia kuuluu Euroopan unioniin ja sen passivapaaseen Schengen-alueeseen sekä Natoon.

Maan pinta-ala on 49 035 neliökilometriä ja asukasluku noin 5,4 miljoonaa. Slovakian pääkaupunki on Tonavan varrella sijaitseva Bratislava.

Slovenia

Slovenia, virallisesti Slovenian tasavalta on valtio eteläisessä Keski-Euroopassa. Maan pinta-ala on 20 273 neliökilometriä, asukasluku noin kaksi miljoonaa ja pääkaupunki on Ljubljana.

Adrianmeren rannalta Balkanin vuoristoalueille ja Alpeille ulottuva Slovenia on ollut historiansa aikana niin roomalaisten kuin Habsburgienkin vallassa. Se kuului Jugoslaviaan vuosina 1918–1990, ja erosi siitä lyhyen sodan jälkeen. Nykyisin maa kuuluu Natoon ja EU:hun ja käyttää euroa valuuttanaan. Matkailu ja teollisuus tuovat valtiolle vakaita tuloja.

Suomi

Suomen tasavalta eli Suomi on Pohjoismaihin kuuluva valtio Pohjois-Euroopassa Itämeren rannalla. Se rajautuu idässä Venäjään ja siihen kuuluvaan Karjalan tasavaltaan, pohjoisessa Norjaan ja lännessä Ruotsiin. Etelässä lähin naapurimaa on Viro Suomenlahden eteläpuolella. Suomen pääkaupunki ja suurin kaupunki on Helsinki.

Köppenin ilmastoluokituksessa Suomi kuuluu lumi- ja metsäilmaston kostea- ja kylmätalviseen tyyppiin. Kasvillisuusvyöhykkeistä Suomi kuuluu pääosin pohjoiseen havumetsävyöhykkeeseen.

Viro

Viron tasavalta eli Viro on tasavalta Itämeren itärannalla Pohjois-Euroopassa Suomenlahden eteläpuolella. Virolla on maaraja Venäjän federaation ja Latvian kanssa. Maan asukasluku on 1 320 000, joista noin kolmannes (434 426) asuu pääkaupungissa Tallinnassa. Tallinnan jälkeen suurimpia kaupunkeja ovat yliopistokaupunki Tartto (98 449 asukasta), teollisuuskaupungit Narva (59 049 asukasta) ja Kohtla-Järve (37 198 asukasta) sekä niin sanottu Viron kesäpääkaupunki Pärnu (40 005 asukasta).

Viro kuuluu mantereisen ja merellisen ilmaston siirtymävyöhykkeeseen. Ilmasto on lauhkea, kesät ovat lämpimiä ja talvet leutoja. Viron ilmastoon vaikuttavat muun muassa Suomenlahti, Itämeri, sekä Golfvirran ja Atlantin läheisyys. Viron vuotuinen sademäärä on noin 670 mm. Pysyvä lumipeite saapuu ensiksi itäiseen Viroon, yleensä joulukuun alussa, ja viimeisenä Saarenmaalle, yleensä vasta tammikuun puolella. Lumipeite pysyy suurimmassa osassa maata noin 100 päivän ajan, mereisillä alueilla se pysyy lyhyimmän aikaa. Pisimpään lumipeite pysyy Haanjan ylängöllä. Lumet ovat sulaneet lounaisesta Virosta ja Saarenmaalta yleensä maaliskuun viimeiseen päivään mennessä, ja muualta Virosta huhtikuun alkupäivinä. Keväät ovat kuivia ja aurinkoisia, terminen kesä alkaa keskimäärin toukokuun puolessavälissä.

Guadeloupe

Guadeloupe (virallisesti Guadeloupen departementti) on saaristo Karibianmerellä.

Sen pinta-ala on 1 704 neliökilometriä.

Martinique

Martinique on Ranskan merentakainen departementti ja hallintoalue (département d’outre-mer, DOM) Länsi-Intiassa Karibianmerellä. Se on Pienten Antillien saari, ja sen pinta-ala on noin 1 128 neliökilometriä ja asukasluku 397 728 (vuonna 2011). Rantaviivaa on 350 kilometriä. Pääkaupunki on Fort-de-France. Koska Martinique kuuluu Ranskaan, se on myös osa Euroopan unionia ja euroaluetta.

Martinique on kuuluisa kirjailijoistaan ja 1980-luvulla kehittyneestä zouk-musiikista. Vientituotteita ovat muun muassa rommi, sokeri ja ananas.

Saint-Barthélemy

Saint-Barthélemy (myös nimiä Saint Barts, Saint Barths, tai Saint Barth käytetään) on saari Karibianmerellä. Se on osa Ranskaa, ja on hallinnollisesti Ranskan merentakainen yhteisö (COM collectivité d’outre-mer). Saari sijaitsee noin 200 kilometriä Guadeloupesta pohjoiseen. Se on 17,5 km pitkä ja 4 km leveä. Saaren pinta-ala on 25 km² ja sillä oli noin 9 430 asukasta vuoden 2014 arvioissa.

Syyskuussa 2017 hurrikaani Irma tuhosi saaren rakennuskannan ja infrastruktuurin lähes kokonaan.

Saint-Martin

Saint-Martin, virallisesti Saint-Martinin yhteisö (ransk. Collectivité de Saint-Martin), on Ranskan merentakainen paikallishallintoalue (ransk. Collectivités d’outre-mer). Siihen kuuluu kaksi kolmasosaa Saint-Martinin saaresta, eteläisin kolmannes muodostaa Alankomaihin kuuluvan Sint Maartenin. Hallintoalueen pinta-ala 53 neliökilometriä ja asukkaita on noin 32 000 (2016). Hallintoalueen pääkaupunki on Marigot.

Saint-Martin oli vuoteen 2007 osa Guadeloupea, mutta on siitä lähtien ollut oma hallintoalueensa vuonna 2003 pidetyn kansanäänestyksen perusteella.

Saint-Pierre ja Miquelon

Saint-Pierre ja Miquelon on Ranskalle kuuluva saariryhmä Newfoundlandin etelärannikon edustalla. Saariryhmän pinta-ala on noin 242 neliökilometriä ja väkiluku jonkin verran alle 6 000. Saariryhmän pääkaupunki on Saint-Pierre.

Ensimmäinen tutkimusmatkailija saarilla oli todennäköisesti portugalilainen João Álvares Fagundes, joka rantautui sinne vuonna 1520. Jacques Cartier vaati niitä Ranskalle 14 vuotta myöhemmin. Saaren asuttivat 1600-luvun alussa 30 kalastajaa. Ensimmäinen pysyvä kalastuskylä perustettiin vuonna 1604, ja ensimmäiset asukkaat olivat pääosin baskeja, normandialaisia ja bretoneita Ranskan länsiosista.

Ranskan Guayana

Ranskan Guayana, viralliselta nimeltään Guayanan merentakainen departementti , on Ranskan merentakainen departementti ja hallintoalue Etelä-Amerikassa, Karibianmeren rannalla Surinamen ja Brasilian välissä. Osana Ranskaa se on myös osa Euroopan unionia ja euroaluetta.

Ranskan Guayana sijaitsee Etelä-Amerikan pohjoisrannikolla, ja sen rajanaapuri lännessä on Suriname ja idässä ja etelässä Brasilia. Ranskan Guayana voidaan jakaa maantieteellisesti kolmeen alueeseen, rannikkotasankoon, keskiosien kukkulaiseen ylätasankoon ja etelän Tumuk Humak -vuoriin. Suurin osa sisämaasta on tiheän sademetsän peitossa, ja maata halkovat useat joet. Tärkeimmät joet ovat Brasilian vastaisella rajalla virtaava Oyapock ja Surinamen vastaisen rajan Maroni.

Kieli

Euro (English)  Euro (Italiano)  Euro (Nederlands)  Euro (Français)  Euro (Deutsch)  Euro (Português)  Евро (Русский)  Euro (Español)  Euro (Polski)  欧元 (中文)  Euro (Svenska)  Euro (Română)  ユーロ (日本語)  Євро (Українська)  Евро (Български)  유로 (한국어)  Euro (Suomi)  Euro (Bahasa Indonesia)  Euras (Lietuvių)  Euro (Dansk)  Euro (Česky)  Euro (Türkçe)  Евро (Српски / Srpski)  Euro (Eesti)  Euro (Slovenčina)  Euró (Magyar)  Euro (Hrvatski)  ยูโร (ไทย)  Evro (Slovenščina)  Eiro (Latviešu)  Ευρώ (Ελληνικά)  Euro (Tiếng Việt) 
 mapnall@gmail.com